Musakoulu 4: Alkusoitto


Alkusoitto oli alun perin suurimuotoisen näyttämöteokseen, esimerkiksi oopperaan liittyvä orkesterijohdanto. Jo varhaisimmat oopperat 1600-luvun alussa alkoivat prologilla, johon liittyi soittimellinen alkufanfaari. Kun mukaan tuli baletin tai oopperan tansseja, alkoi alkusoitto itsenäistyä ja esiintyä myös moniosaisten soitinteosten johdantona. Näin alkusoitto siirtyi myös puhtaasti konserttikäyttöön ja muotorakenteen muutokset viitoittivat tietä sinfonialle.

Näyttämöllisen alkusoiton ja sitä seuraavan teoksen välinen yhteys luodaan yhteisillä teema-aineksilla sekä valmistelemalla alkusoitossa teoksen perustunnelmaa ja luonnetta (Beethoven: Egmont-alkusoitto). 1800-luvun alussa syntyi itsenäinen konserttialkusoitto, joka usein perustui ulkomusiikilliseen ohjelma-aiheeseen (Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto). Tällöin se saatoi saada pienehkön sinfonisen runoelman luonteen. Uudemmista oopperoista varsinainen alkusoitto on usein jätetty pois tai korvattu se ensimmäisen näytöksen aloittavalla lyhyellä johdannolla.


Ludwig van Beethoven: Egmont-alkusoitto

Ludwig van Beethoven: Egmont-alkusoitto, op. 84, f-molli. (Sonaattimuoto)


Felix Mendelssohn-Bartholdy: Hebridit-alkusoitto

Felix Mendelssohn-Bartholdy: Hebridit-alkusoitto, h-molli, Op 26. (Sonaattimuoto)

Sanastoa

KodettaSuppea päätöslisäke
KoodaMusiikillisen muotokokonaisuuden päätöselementti
ModulaatioSävellajin vaihdos
PääteemaSonaattimuodon esittelyjakson ensimmäinen taite, tavallisesti dramaattinen ja voimakas
SivuteemaSonaattimuodossa pääteemalle vastakkainen, lyyrinen ja melodinen taite
TaiteTarkemmin määrittelemätön muotojakso
TeemaYksilöllinen aihekokonaisuus, joka on esittelyn, kertauksen, muuntelun tai kehittelyn kohteena
UrkupistePitkä, paikallaan pysyvä sävel, useimmiten alimmassa äänessä, jota vasten ylemmät äänet liikkuvat
Ylimeno, välikeVälittävän (esim. pää- ja sivuteeman välisen) taitteen yleisnimitys


Musiikkilähteet

http://www.doria.fi/handle/10024/44333
http://www.doria.fi/handle/10024/44255


Lähteet

Otavan iso musiikkitietosanakirja 1976-1980. (Helsinki: Otava)
Warburton, Annie O.1963. Analyses of Musical Classics. London, Longmans, Green and Co Ltd.

Mikko Ikkala,  Kirjasto 10