Musakoulu 7: Pianotrio

Pianotrio on kamarimusiikkiyhtye, jonka kokoonpano on tavallisesti viulu, sello ja piano. Tämä muoto alkoi yleistyä 1780-luvulla, jolloin pianon suosio oli kasvussa, mutta sitä tavataan jo varhemminkin. Ennen Mozartia sääntönä oli, että piano on tärkeimmässä asemassa muiden soitinten kustannuksella, mutta varsinkin Beethoven vahvisti pyrkimystä kaikkien äänten tasa-arvoisuuteen.

Sävellysmuotona pianotrio, kuten yleensä kamarimusiikkiteokset, noudattaa usein  neliosaista sonaattirakennetta: ensimmäinen osa sonaattimuotoinen, toinen hidas osa tavallisimmin laulumuodossa, kolmas osa menuetti ja neljäs rondo.

Ludwig van Beethoven: Pianotrio nro 7, B-duuri, Op. 97

Ludwig van Beethoven: Pianotrio nro 7, B-duuri, Op. 97, 1. osa Allegro moderato (sonaattimuoto)

Ludwig van Beethoven: Pianotrio nro 7, B-duuri, Op. 97, 2. osa Allegro (scherzomuoto)

Ludwig van Beethoven: Pianotrio nro 7, B-duuri, Op. 97, 3. osa Andante cantabile (variaatiomuoto)

Ludwig van Beethoven: Pianotrio nro 7, B-duuri, Op. 97, 4. osa Allegro moderato

Sanastoa

EsittelyjaksoEkspositio, esittelee kappaleen teemat
KadenssiKonserton kertausjakson loppuosaan liitetty taite, jonka solisti periaatteessa improvisoi
Kadenssi, lopukeTaitteen päättävä selväpiirteinen melodia- ja sointukulku
KodettaSuppea päätöslisäke
KoodaMusiikillisen muotokokonaisuuden päätöselementti
Lopuke, kadenssiTaitteen päättävä selväpiirteinen melodia- ja sointukulku
ModulaatioSävellajin vaihdos
MotiiviSävellyksen pienin rakenneaines
Osa, kohta, katkelmaTarkemmin määrittelemätön muotojakso
PäätaiteRondomuodossa sonaattimuodon pääteemaa vastaava osa
PääteemaEnsimmäinen taite, tavallisesti dramaattinen ja voimakas
SivutaiteRondomuodossa sonaattimuodon sivuteemaa vastaava osa
SivuteemaPääteemalle vastakkainen, lyyrinen ja melodinen taite
Säe, fraasiPieni tarkemmin määrittelemätön muotoelementti
SäeryhmäKahden tai useamman säkeen muodostama kokonaisuus
TaiteTarkemmin määrittelemätön muotojakso
TeemaYksilöllinen aihekokonaisuus, joka on esittelyn, kertauksen, muuntelun tai kehittelyn kohteena
Transitio, ylimenoPää- ja sivuteeman välinen moduloiva taite
Välike, ylimenoVälittävän taitteen yleisnimitys
Ylimeno, välikeVälittävän taitteen yleisnimitys

Musiikkilähde

http://www.doria.fi/handle/10024/44444

Lähteet

Kontunen, Jorma 1992. Musiikin kieli 2. Sävellysmuodot. Juva: WSOY.

Otavan iso musiikkitietosanakirja 1976-1980. Helsinki: Otava.

Warburton, Annie O. 1963. Analyses of Musical Classics. London and Colchester: Spottiswoode, Ballantyne and co. Ltd

Katso myös:

Musakoulu 1: Fuuga
Musakoulu 2: Sonaatti
Musakoulu 3: Sinfonia
Musakoulu 4: Alkusoitto
Musakoulu 5: Concerto grosso
Musakoulu 6: Konsertto
Musakoulu 8: Länsimaisen taidemusiikin historia

Mikko Ikkala,  Kirjasto 10